Vahinko ei tule kello kaulassa, mutta lamppu kädessä se tulee!
Niin siinä kävi. Äiti nukkui kuin tukki ja Konsta heräsi, huomasi tilaisuutensa koittaneen, ryömi tavoittelemaan äiskän pientä taskulamppua yöpöydältä, saikin sen, ja mätkis! Tippuivat lattialle, Konsta ja lamppu. Itkunparkuhan siitä synty. Eikä ihme. Käytettiin poikaa terveyskeskuksessa naureskelemassa lääkärisedälle, joka vilautti taskulamppua, jota Konsta säikähti ja itkuhan siitä taas synty, eikä sitä enää sitte  tienny johtuko parkuminen lääkärisedän lampun vilautuksesta vai ilmalennosta äiskän lampun perään.  Selvittiin pelkällä  valtavalla säikähdyksellä. Onneksi!

Lauantaina päästiin vauvauintii pitkästä aikaa. Kyllä oli kivaa! Konstaki tykkäs ja loiskutteli innoissaan.
Tehtiin lentosukelluksia ja torpedosukelluksia ja irtiotto-sukeluksia.
Viikonloppuna oltiin Klamilassa "pilkillä". Kiva oli nähä pitkästä aikaa sukulaisia ja kavereita!
Käytii visiteeraamassa myös Konstan kummilla sunnuntaina.

Tänää käytii taas maalla. Paistettii takassa makkaraa ja koiruus sai riehua ulkona ja äristä kaikille metsän tikuille. Todettiin taas et kyllä se Wilhelmi on Kabanossia parempaa, mut yks ois riittäny.